Yrittäjän kesä - mitä kannattaa huomioida rahoituksen suhteen?

Yrittäjälle kesäloman järjestäminen voikin olla vaikea rasti. Yleisten hallinnollisten toimien lisäksi sopimukset voivat velvoittaa yrittäjää hoitamaan tiettyjä sovittuja töitä, vaikka lomaa tekisinkin mieli pitää. Nämä seikat tekevät yrittäjän lomailuista hankalaa niin kesäisin kuin talvisin.

Voivatko yrittäjät siis olla koskaan täysin lomalla? Vastaus usein on valitettavasti se, että eivät oikein voi, tai loma ainakin aiheuttaa huomattavia kustannuksia. Palkansaajalle laki takaa palkallista lomaa työsopimuksessa määritellyn ajanjakson vuodessa, mutta mitään vastaavaa ei ole yrittäjiä varten. Kukaan ei takaa yrittäjälle palkkaa sinä aikana, kun hän ei ole töissä. Yrittäjän vuosiloma on siis yrittäjän itsensä vastuulla.

Loman pitämiseen vaikuttavat myös yrittämisen tapa ja yrityksen koko. Esimerkiksi toiminimellä tai osakeyhtiön kautta yksinyrittäjänä (ilman työvoimaa) toimivan yrittäjän liiketoiminta pysähtyy täysin loman ajaksi, ellei hän palkkaa itselleen korvaajaa, mikä taas aiheuttaa tuplakustannukset. Periaatteessa yrittäjän tulee pitää huoli, että työntekijän palkat tulevat maksuun samalla, kun yrityksen pitäisi tuottaa riittävästi jättääkseen jotain yrittäjällekin loma-ajan palkaksi.

Ongelmallista tämä on etenkin niissä tilanteissa, joissa vaikkapa toiminimiyrittäjä myy omia palveluitaan omalla nimellään niin, että luova lopputulos perustuu nimenomaan yrittäjän omaan työhön. Tällaisia toimenkuvia voivat olla esimerkiksi taitelijat, kirjailijat tai kirjoittajat. Tällaisissa tilanteissa ei periaatteessa kukaan voi korvata yrittäjää, koska asiakas tilaa nimenomaan yrittäjän itsensä luomaa kädenjälkeä. Näin ollen toiminta on ajettava ainakin hetkellisesti käymistilaan, jotta yrittäjä voi ottaa lomaa tekemästään toimesta.

Jos yritys on hieman suurempi, esimerkiksi muutaman ihmisen yritys, on tilanne jo toinen. Monesti yrittäjät esimerkiksi kommandiittiyhtiössä, avoimissa yhtiöissä ja osakeyhtiössä maksavat itselleenkin palkkaa, ja se on mahdollista myös loma-aikana. Esimerkiksi parin ihmisen yrityksessä yrittäjä voi määrätä työtä johtamaan ja asioita hoitamaan jonkin luotettavan henkilön työntekijöistään ja palkata lisäksi kesäapulaisen tarpeen mukaan. Näin ollen yrityksen toiminta pysyy käynnissä, vaikka yrittäjä ei itse olekaan paikan päällä.

Monilla aloilla yrittäjäkin voi toki lomailla. Järkevää on miettiä jo kaukaa ennakkoon, mikä olisi sopivin kohta pitää lomaa, eli milloin yrityksen toiminta rauhoittuu. Suomalaisten suosituimmat kesäloma-ajat ovat kesä-heinäkuussa, mutta yrittäjä voi katsoa tuon ajan olevan parasta tuloksentekoaikaa ja siirtää lomansa loppukesälle.

Oikein ajoitettu loman pitäminen onkin edellytys, mikäli yrittäjä haluaa ylläpitää toimivaa elinkeinoa. Esimerkiksi kesäkahvilayrittäjä ei varmasti halua pitää lomaa kaikkein kuumimpana lomasesonkina. On toki alakohtaista, milloin on paras sauma pitää lomaa, mutta parhaimmin oman yrityksensä vuosikalenterin tuntee yrittäjä itse.

Ajoituksen lisäksi on tärkeää, että yrittäjä varautuu taloudellisesti lomaansa. Kun esimerkiksi pienyrittäjä laatii itselleen vuoden tuloihin budjettia, täytyy laskelmissa ottaa huomioon, että esimerkiksi yrittäjän kuukauden loma tarkoittaa, että silloin yritys ei tee lainkaan tulosta. Mahdollinen yrityslaina ja muut velvoitteet täytyy kuitenkin hoitaa. Näin ollen tavoitellun tuloksen täytyy syntyä 11 kuukauden työllä niin, että yrittäjän loma-ajan palkka, on laskettu sisään arvioihin.

Kannattaa myös huomioida, että oman lomabudjetin ja matkabudjetin lisäksi yrittäjän tuloksen täytyy kattaa loma-aikana myös kaikki henkilökohtaiset menot, kuten laina, ruokamenot, vuokrat, vaateostokset ja muut mahdolliset menot.

Loma-ajaksi yrityksen pyörittämiseen tarvitaan yleensä lisää pääomaa, ja tällöin varteenotettava vaihtoehto voi olla myös yrityslaina. Loma voi olla yrittäjälle yksi tärkeimmistä investoinneista, koska sen avulla hän takaa, että jaksaa pitää yrityksensä toimintaa käynnissä myös tulevaisuudessa.

Itseään ei kannata ajaa täysin loppuun tai edes sen vaiheen kynnykselle, sillä monet tutkimukset osoittavat uupumuksen vähentävän tehtyä tuloksen määrää. Uupumus voi aiheuttaa myös pitkän ja vakavan sairastumisen. Hyvinvoiva henkilökunta ja yrittäjä takaavat, että työyhteisö pysyy virkeänä ja tuloskuntoisena.

Voit hakea Saldolta yrityslainaa 50 000 euroon saakka, minimissään summa voi olla 2000 euroa. Voit maksaa kertaluoton takaisin 12 kuukauden sisällä sen ottamisesta parhaaksi katsomassasi erien määrässä. Saldon etuna toimivat myös nopeat lainapäätökset, ja saat lainan yrityksesi tilille parhaimmillaan vain muutamissa minuuteissa.