Työhyvinvointi ja tuottavuus pk-yrityksessä

Usein suuremmissa yrityksissä tehdäänkin päämäärätietoisesti suunnitelmia ja toimia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Pienemmät pk-yritykset eivät kuitenkaan usein voi allokoida tätä varten erillistä vastuuhenkilöä ja työhyvinvointi on pienemmässä osassa. Kerrommekin tässä artikkelissa vinkkejä siihen, kuinka pk-yritys voi huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista helposti!

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työhyvinvointi tarkoittaa kokonaisuutta, johon kuuluvat työ ja sen mielekkyys, sekä terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia voidaan parantaa huolehtimalla siitä, että työtehtävät tehdään turvallisesti, mutta myös varmistamalla se, että työntekijöiden ammattitaito ja yhteisön ilmapiiri, sekä johtamisen kulttuuri ovat hyvällä tasolla.

Työhyvinvointi vaikuttaa siihen, että työntekijä jaksaa työssään, mutta myös viihtyy yrityksen palkkalistoilla. Tällä on positiivinen merkitys esimerkiksi tilanteessa, jossa haetaan uutta työntekijää, sillä muiden työntekijöiden viihtyminen ja paistaa usein yhteisöstä läpi.

Hyvä työssä viihtyminen vaikuttaa myös siihen, että työntekijät tekevät työnsä paremmin ja tehokkaammin, sillä työ tuntuu mielekkäältä ja tarjoaa tarpeeksi, muttei liikaa haasteita. Hyvinvoiva työntekijä ei irtisanoudu niin helposti ja sairaslomien määrä vähenee silloin, kun työssä itsessään on kaikki kunnossa.

Työhyvinvointia voidaan edistää ja se kuuluu osaltaan paitsi työnantajan, myös työntekijöiden vastuulle. Työnantajan tehtävä on huolehtia yhdenvertaisuudesta, hyvästä johtamisesta ja turvallisuudesta ja työntekijän tulee pitää huolta omasta työkyvystään, sekä osaamisensa ylläpitämisestä. Ilmapiirin pitää myönteisenä sekä työnantaja, että työntekijät.

Työhyvinvointi on asia, josta on helppo puhua, mutta jonka toteuttaminen ei käy aina kovinkaan mallikkaasti. Usein mediasta saa lukea negatiivisia kokemuksia liittyen työturvallisuuteen, kuormitukseen, huonoon perehdytykseen tai vaikkapa hankalaan työilmapiiriin liittyen. Myös suoranaista työpaikkakiusaamista esiintyy ja siitä puhutaan nykyään onneksi jo paljon avoimemmin. Työpaikan tulisi olla paikka, jonne on hyvä mennä ja jossa on hyvä olla. Työn tulisi tarjota mahdollisuuksia haastaa itseään ja kasvaa, mutta myös tietynlaista turvallisuudentunnetta ja rutiinia.

Suuremmissa yrityksissä, joissa on oma HR-osasto, työhyvinvointiin kiinnitetään usein paljonkin huomiota. Työhyvinvoinnin parantamiseksi tehdään näkyviä asioita, kuten tiimi-iltojen ja yhteisten menojen järjestämisestä. Lisäksi työntekijöille tarjotaan mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa esimerkiksi tarjoamalla urheiluetuja tai muita ”porkkanoita”.

Pienemmissä yrityksissä tämä usein unohtuu, sillä yrityksen johdolla ei välttämättä ole aikaa pysähtyä ajattelemaan asiaa. Myös työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteys saattaa olla joskus epäselvä. Lue seuraavasta kappaleesta lisää työhyvinvoinnin tärkeydestä pk-yrityksessä!

Työhyvinvoinnista huolehtiminen on asia, johon kiinnitetään enemmän huomiota vuosi vuodelta. Se tulee usein ajankohtaiseksi siinä vaiheessa, kun yritys palkkaa ensimmäiset työntekijänsä, mutta todellisuudessahan työhyvinvoinnin eri osa-alueisiin tulisi kiinnittää huomiota jo silloin, kun yrityksessä työskentelee ainoastaan sen perustaja tai perustajat.

Työhyvinvointi pk-yrityksessä ei ole välttämättä pelkkä kuluerä, sillä usein parantamalla työssä viihtymistä ja jaksamista, paranee myös työntekijöiden työn tulos. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan hyvinvoiva työntekijä voi olla jopa 25% tuottavampi kuin sellainen, joka kokee uupumusta. Tällä on alasta ja työtehtävistä riippuen suora tai epäsuora vaikutus yrityksen tulokseen. Linjatyöntekijä tuottaa enemmän yksiköitä voidessaan hyvin, mutta jaksaminen näkyy myös vaikkapa toimistopuolella vähenneinä ylityötunteina ja skarpimpina työntekijöinä.

Uupumus tai burnout ovat todellisia ongelmia, joihin auttaa ainoastaan pitkä sairasloma ja palautuminen työtehtävistä, sekä työtehtävien tai jopa työpaikan muutos. Koska työuupumukseen ei suoraan anneta sairaslomaa, näkyy huono jaksaminen esimerkiksi masennusdiagnoosien kasvuna. Sairaslomista tulee työnantajille kuluja, mutta ne aiheuttavat myös muiden työntekijöiden uupumista työmäärän kasvamisen vuoksi.

Huono työhyvinvoinnin taso vaikuttaa siis negatiivisesti työyhteisöön ja syventää kierrettä. Onnettomuuksien ja uupumuksen ennaltaehkäiseminen ja työntekijöiden pitäminen hyvässä työkunnossa auttavatkin yritystä pitkällä aikavälillä!

Työhyvinvointiin kannattaa siis paneutua myös pk-yrityksessä. Mutta kuinka se käytännössä käy? Työhyvinvointiin eivät kuulu ainoastaan vuosittaiset pikkujoulut tai kesäpäivät vaan se on kokonaisvaltainen prosessi, joka tulee miettiä kunnolla läpi.

Yrityksen omistajien tai määrätyn henkilön tulee paneutua kunnolla siihen, millaisia prosesseja yrityksessä on, millaisia kuormitus- ja voimavaratekijöitä eri työtehtävissä ilmenee ja kuinka työn sujuvuutta voisi parantaa. Näiden pohjalta pyritään luomaan työpaikka, joka on turvallinen ja jossa jokainen työntekijä tuntee tulevansa kuulluksi ja olevansa osa yritystä. On tärkeää hoitaa perehdytykset kunnolla ja lisäksi varmistua siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus hyvään työ- ja muun elämän yhdistämiseen.

Joskus työilmapiiri on huono ja tällöin on hyvä ratkaista ongelmia esimerkiksi ulkopuolisen konsultin vetämässä työpajassa. Toisinaan löydetään yksi yksittäinen henkilö tai syy sille, että homma ei toimi, kun taas toisinaan koko yrityksen dynamiikkaa tulee muuttaa. Se on kuitenkin sen arvoista, sillä kuten jo sanoimme, hyvä työhyvinvointi nostaa tuottavuutta jopa 25%.

Työnantaja, varmista se, että työntekijöilläsi on arvostettu ja turvallinen olo töissä. Muista heitä tilanteen tullen vaikkapa jollain lahjalla, mutta älä yritä korvata vuoden kokemuksia pikkujoulujuhlalla tai paketilla. Järjestä yhteistä tekemistä, puutu mahdollisiin työilmapiiriongelmiin kovallakin kädellä, äläkä salli kiusaamista missään muodossa!