Näin suojaat itsesi pankki- ja korttipetoksilta

Käytämme sujuvasti luottokorttia, verkkopankkia, MobilePay:ta, Apple Pay:ta, PayPal:ia, Klarnaa ja muita palveluita. Käteinen ei enää edes käy kaikkialla vaan korttimaksut ovat tulleet myös toreille kaupoista puhumattakaan. Tämä kaikki tuo kuitenkin mukanaan uusia ongelmia, sillä pankki- ja korttipetosten määrä on kasvanut ja esimerkiksi pankkien nimissä lähetetyistä kalasteluviesteistä saa lukea jatkuvasti.

Lue tästä postauksesta vinkit siihen, kuinka suojautua erilaisilta petoksilta tehokkaasti!

Raha kiinnostaa aina ja suomalaiset ovat länsimaalaisina ihmisinä petosten kohderyhmää. Ulkomailla, kuten vaikkapa Intiassa ja Ukrainassa on kokonaisia toimistoja täynnä ihmisiä, jotka pyrkivät tekemään rahapetoksia eri tavoin. Huijaustapoja on paljon ja niillä yritetään pettää hieman eri tavoin, mutta taloudellinen hyöty on kaikissa kuitenkin takana.

Viime vuosikymmenen kirjeet nigerialaisprinsseiltä ovat vaihtuneet Instagram-viesteihin amerikkalaisilta leskisotilailta. Phishing on noussut yhä yleisemmäksi tavaksi viedä rahaa ja pankkien nimissä tehtyjä viestejä ei ole millään pystytty estämään. Tässä kappaleessa kerromme hieman erilaisista maksu- ja henkilötietopetoksista. Lue lisää!

Phishing eli verkkourkinta tai tietojen kalastelu on moderni termi, josta on kuitenkin puhuttu mediassa viime vuosina paljon. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa rikollinen pyrkii saamaan haltuunsa erilaisia luottamuksellisia tietoja, kuten vaikkapa henkilö- ja tilitietoja. Käytännössä tämä tapahtuu esiintymällä petoksen kohteena olevana ihmisenä.

Phishing saattaa tapahtua niin, että rikollinen lähettää sähköpostin tai vaikka tekstiviestin, jossa on jokin linkki. Viestissä saatetaan ohjata vaihtamaan salasana tai siirtymään muuten linkin osoitteeseen. Houkutteena käytetään esimerkiksi sitä, että rikollinen esiintyy pankin nimissä ja kertoo asiakkaan tietojen joutuneen vääriin käsiin. Ihmisen tunteisiin vedotaan ja hän saattaa erehtyä painamaan linkkiä.

Urkinnan tavoitteena on se, että ihminen antaa esimerkiksi verkkopankkitunnuksensa rikolliselle tai hyväksyy kaksivaiheisen tunnistautumisen ja päästää näin rikollisen johonkin palveluun, kuten verkkopankkiin. Tämän jälkeen rikollinen pääsee käsiksi asiakkaan rahoihin.

Kortin kopiointi on perinteisempi tapa tehdä petos. Siitä on varoiteltu jo oikeastaan niin kauan, kuin pankkikortteja on ollut olemassa, sillä käytännössä skimmaus on hyvin yksinkertaista. Käytännössä rikollinen asentaa skimmauslaitteen esimerkiksi käteisautomaattiin tai bensa-aseman maksuautomaattiin. Kun asiakas menee maksamaan, kopioi laite kortin magneettinauhan ja vie asiakkaan tiedot.

Kun kortin tiedot on viety, rikollinen pystyy käyttämään korttia esimerkiksi käteisen nostamiseen tai internetissä ostamiseen. Useimmiten rikos selviääkin sillä, että tililtä alkaa kadota pieniä tai suurempia summia rahaa. Usein maksut on tehty ulkomailta ja siinä vaiheessa kun pankki reagoi outoihin veloituksiin on rahojen takaisin saaminen jo vaikeaa.

Perinteisiä korttivarkauksiakin tapahtuu ja kortin käytön kanssa kannattaa olla tarkkana myös kotimaassa. Korttivarkaus voi olla perinteinen kadulla tapahtuva lompakon varastaminen, mutta se voi sisältää myös PIN-koodin urkinnan, hämäyksen ja kortin viemisen.

Etenkin lähimaksuaikana kortin varastamisella voi saada hyötyä myös ilman PIN-koodia. Myös puhelimessa olevat maksukortit kannattaa pitää turvassa, sillä niiden avulla maksaminen ei vaadi PIN:iä edes suurempien summien ollessa kyseessä. Maksut vahvistetaan yleensä biometrisellä tunnisteella, kuten sormenjäljellä.

Pankki- tai korttipetosten vuoksi ei kannata menettää yöuniaan, sillä niitä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Suurimmalta osalta petoksia voikin välttyä noudattamalla muutamia varokeinoja arjen tilanteissa.

Ensinnäkin saapuvat tekstiviestit ja sähköpostit kannattaa lukea huolella läpi ennen linkkien avaamista. Usein rikolliset eivät hallitse täydellistä suomen kieltä, joten jo kielioppivirheet tai outo lähettäjän osoite tai palvelin auttavat huomaamaan kalasteluyritykset. Näistä asioista kannattaa muistuttaa myös suvun tai perheen vanhempia ihmisiä säännöllisin väliajoin.

Toisekseen netissä osteltaessa kannattaa aina varmistaa se, että on ostamassa turvalliselta sivustolta. Nettiostoksissa turvallisin maksutapa on luottokortti, sillä luottokorttiyhtiö tarjoaa usein maksuturvan ja auttaa saamaan mahdollisesti viedyt rahat takaisin. Myös perussääntö: ”Se, mikä näyttää liian hyvältä ollakseen totta, ei ole luultavasti totta” kannattaa pitää mielessä.

Kortin kanssa toimiessa kannattaa aina suojata PIN-koodi ja etenkin ulkomailla valita automaatti, joka sijaitsee pankin seinässä ja on hyvin valaistu. Kortista ja kännykästä tulee myös pitää hyvää huolta, sillä mikäli pankki toteaa, että skimmaus tai varkaus on asiakkaan omaa huolimattomuutta, ei korvauksia tipu. Skimmauslaitteita esiintyy myös kotimaassa, joten maksurajoitusten, kuten ulkomaanmaksujen estämisen ja pienten nostorajojen avulla mahdollisia vahinkoja saadaan vältettyä hyvin.

Myös joustoluoton käyttäminen auttaa vähentämään petoksen riskiä, sillä rahaa voi nostaa ainoastaan hakemuksessa annetulle pankkitilille. Lisäksi asiakas joutuu tunnistautumaan jo hakuvaiheessa, joten tekstarivippejä ei enää voi ottaa toisen nimiin.