Korkoa korolle ilmiö - mitä se oikein tarkoittaa?

Oikeasti korkoa korolle tarkoittaa lyhyesti sitä, että pääoman lisäksi korkoa lasketaan esimerkiksi kalenterivuoden aikana kertyneelle korolle. Edellisen vuoden korko lasketaan mukaan pohjan muodostavaan pääomaan ja näiden yhteissummalle lasketaan seuraavan vuoden korko. Eli korolle lasketaan korkoa.

Se on säästäjän kannalta erittäin herkullinen ja tuottoisa kahdeksas ihme!

Korko on rahan hinta. Se voi tarkoittaa lainasta maksettavaa korkoa tai säästöille maksettavaa korkoa. Kun puhutaan korosta lainan yhteydessä, lainanhakijan kannalta sen toivoo olevan mahdollisimman pieni. Jos taas käsitellään korkoa ja säästöjä, haetaan mahdollisimman isoa korkoprosenttia.

Korosta puhutaan yleensä prosentteina ja se lasketaan summalle prosenttiosuuksina. Käytännössä korko on korvausta lainanantajalle siltä ajalta, jona rahasumma ei ole lainanantajan käytössä.

Tavallaan tämä pätee kuluttajan kannalta oli sitten kyseessä laina tai säästö. Kun laittaa pankkitilille säästöön rahaa, se on pankilla lainassa. Pankki toki maksaa tälle “lainalle” yleensä kohtuullisen pientä korkoa ottaen huomioon, mikä tilanne on käänteisessä tapauksessa.

Erilaisia korkoja:

Nimelliskorko: se korko, joka on mainittu esimerkiksi lainasopimuksessa lainan korkona. Saldon lainoissa korko on 13,9–19,9 %

Todellinen vuosikorko: todellinen vuosikorko käsittää kaikki lainasta maksettavat kulut ja korot, mukaan lukien esimerkiksi nimelliskorko, avausmaksu ja tilinhoitokulu. Saldon lainoissa todellinen vuosikorko on 21,3–29,6 %.

Peruskorko: valtiovarainministeriön määräämä korko.

Reaalikorko: korko, josta on poistettu inflaation tai deflaation vaikutus.

Viitekorko: julkisesti noteerattu korko, jonka perusteella määritellään lainojen korkoja.

Tuottokorko: jos pääomaa pidetään hallussa perusteettomasti, sille lasketaan tuottokorko.

Viivästyskorko: jos laina maksetaan myöhässä, siitä joutuu maksamaan viivästyskorkoa.

Kun ajatus korosta, sen maksamisesta lainalle ja toisaalta sen saamisesta säästöjen yhteydessä, on hallussa, voi perehtyä korkojen laskukaavoihin. Varsinkin korkoa korolle -laskukaavaa ei ehkä kannata yrittää laskea laskimella, saati päässä, ellei ole matemaatikko. Netistä löytyy useita hyvin toimivia laskureita, joita käyttämällä välttyy vaikeahkon kaavan pyörittelyltä.

Yksinkertainen korko:

k= pääoma p= vuotuinen korko t= aika vuosina

Korkoa korolle:

Esimerkki: jos alkupääoma on 1000 € ja se kasvaa korkoa 10 % vuodessa, on säästö kasvanut 100 € yhden vuoden aikana.

Korkoa korolle laskurin mukaan: 1000 € kasvaa korkoa vuodessa edellä mainitun 10 % ja sanotaan, että rahalle lasketaan korko 5 vuodelta koron korkoineen. Näin saadaan kaava 1000*(1+0,1)⁵=1610,51 €. Kun tähän lisätään vielä pari vuotta säästöä päälle eli säästöjä kerätään 7 vuotta, on summa jo 1948,72 €.

Miksi tämä on niin vaikea käsittää? Koska aivot haluavat käyttää alkuperäistä pääomaa pohjana ja siten on vaikea muistaa, että alkuperäistä summaa ei kerrota koron prosentuaalisella määrällä eikä pääoma kasva aina samalla summalla.

Mikäli vierailet joskus Turussa, kävele pitkin Linnankatua kohti satamaa ja näet savupiipun, jonka kylkeen on komeasti ikuistettu korkoa korolle ilmiön tyyppinen lukujono eli Fibonaccin lukujono. Lukujonossa lasketaan aina yhteen kaksi edellistä lukua, jotka muodostavat seuraavan luvun: 1 - 1 - 2 - 3 - 5 - 8 - 13 jne.

Korkoa korolle laskukaavan kanssa on huomioitava, että se toimii mutkattomasti vain jos korkoprosentti pysyy koko säästöajan samana.

Einsteinin mukaan se, joka korkoa korolle ilmiön ymmärtää, saa rahaa. Ja näinhän siinä käykin, sillä näin säästetyn rahan kasvu on eksponentiaalista. Mitä kauemmin rahaa malttaa pitää korkoa kasvavalla tilillä, sitä suuremmaksi lopullinen potti muodostuu, kuten esimerkistä käy ilmi.

Mikäli esimerkiksi aikoo säästää jälkikasvun tulevaisuutta varten, kannattaa projekti aloittaa mahdollisimman varhain.

Ihan pelkän säästötilin voimin ei korkoa korolle saa, vaan raha on sijoitettava, jotta se tuottaa ja saa aikaan korkoa korolle ilmiön. Sijoittamisen kanssa on aina oltava tarkkana ja tutkia hyvin, mihin kannattaa sijoittaa, jotta raha tuottaa tulosta.

Sijoittaminen ei missään nimessä ole pikajuoksu, vaan se on hyvä ajatella vähintään maratonina ellei jopa ultrajuoksuna. Mitä pidemmällä aikavälillä sijoitukset poikivat, sitä parempi on lopputulos.

Mikäli etsii tietoa korkoa korolle ilmiöstä saa hakutuloksia lähinnä sijoittamiseen ja säästämiseen liittyen. Eikä ihme, sillä Suomessa on säädetty, ettei lainojen yhteydessä korolle lasketa korkoa. Lainoille lasketaan vain yksinkertaista korkoa.

Joitakin poikkeuksia kuitenkin on. Joissakin tapauksissa pankit saattavat tehdä sopimuksia, joiden mukaan korko pääomitetaan eli lasketaan pääomaan. Näin voidaan tehdä esimerkiksi kun sovitaan lainan maksuvapaasta kuukaudesta.